Vakituinen matkan syy

Varsin tavanomainen syy hypätä bussiin ja suunnata vaikkapa Helsinkiin on jazzkeikka. Musiikin lajeista se on suosikkejani, ja olen iloinen, että jazzia on tarjolla niin paljon. Tämän lajin keikat ovat usein maksuttomia (mitä nyt on kohteliasta tilata esityspaikkassa juoma tai jotain), joten suhteessa minulle muuten mieluisaan klassiseen musiikkiin käyn kuuntelemassa livenä jazzia paljon enemmän kuin mitään muuta. Iskelmille ja popille riittää satunnainen radio.

Enkä muuten ole niitä ihmisiä, joille kotona pitää aina olla jotain ääntä. Isäni oli, monet läheisistä kavereistani ovat sellaisia, että avaavat radion heti herättyään. Minä nautin hiljaisuudesta, sillä päivät ovat usein täynnä hälinää. No, kissat kyllä laulavat, ainakin toinen, joskus varsin mutkikkaita lauuja.

Kotona lapsesta saakka kuuntelemalla tietysti oppi jazziin. Ja musiikin lajina siitä on tullut minulle kuin kalaruoat – en ole vielä maistanut semmoista, josta en olisi pitänyt. Johonkin tarvittaviin taajuuksiin se osuu.

 

Karri Luhtala (piano) on niitä jazzmuusikoita, joiden keikoilla käyn usein. Laulajana Marilena Paradisi. Kuva kesältä 2017.

 

Haluaisin oppia niin paljon enemmän siitä, miten minkäkinlainen musiikki vaikuttaa meihin ihmisiin: mitä liittyy niihin taajuuksiin meissä, mihin jokin sävel osuu. (Käsittääkseni tämän taustalla on vesipitoisuutemme ja aihetta on tutkittu, mutta niinpä se vain on Olisi kiintoisaa ottaa selvää -listalla etenemättä aiheen varsinaiseen penkomiseen.)

Joka tapapuksessa tunnin päästä hyppään bussiin ja suuntana on mikäs muu kuin Helisnki. Sunnuntaina alkoi ja vielä viikon verran kestää We Jazz -festivaali. Ensi viikon maanantaina on viimeinen konsertti.

Tämänkertainen jazzfestari on kokemuksena hyvin toisenlainen, kenties intensiivisempi, kuin mikään aiempi kokemus. Olen ensimmäistä kertaa hakenut ja päässyt mukaan festivaalituotantoon talkoolaiseksi. Luvassa kevyttä murkinaa työvuorossa sekä konserttilippuja talkoopäivien vastineeksi.

Yleensä olen hyvinkin tarkka siitä, missä kaikkialla teen vapaaehtoistyötä tai ns. ilmaista työtä. Tämä oli kerrassaan houkutteleva, ja olen niin iloinen, että pääsin mukaan, vaikka hakijoita oli ennätysmäärä!

Vihjaa, jos jazz kiinnostaa. Kirjoittelen toisaalla siitä enemmän, mutta matkailumaanantaissa halusin jakaa jazzriemuni perusteita teillekin.