Ratkaisevat kolme sekuntia

Ninnillä on sekunnintarkka vaisto, milloin pompata syliini

Mistä se otus aina tietääkin.

Olen mennyt pitkälleni lueskelemaan, mutta pitääkin vielä nousta. Juuri kun ajatus vesilasillisesta tai jostain ehtii hahmottua tietoiseksi ajatukseksi – LOIKKAUS! Ninni on mahani päällä. Ihan tismalleen sinä hetkenä kun en ole vieläehtinyt vääntää jäseniäni nousukuntoon, mutta olen päättänyt könytä pystyyn.

Sehän on selvää, että karvavekkari rupeaa töihin ja ravistelee hereille muutamaa minuuttia ennen herätyskellon aktivoitumista. Hellä naaman nuoleminen on hälytyspimputusta paljon mieluisampi tapa havahtua, ja usein hamuan kännykän käteeni ja vaimennan herätystoiminnon. Ninni usein nuolee otsaani, eräänä aamuna putsasi jopa korvan, mikä oli varsin tepsivää.

Vuosia olen tiennyt nämä aamukuviot – enkä koskaan anuramatta muistele edellistä Laku-kissaani, joka eräänä pitkäksi venähtäneenä vapaa-aamuna puski (silloin vielä kellomallista) herätyskelloa yöpöydällä, kunnes kellotaulu osoitti minuun. Että katso nyt, miten myöhä, ja olisi palveluskunnan aika aktivoitua!

Vaan mikä tuossa on, että kissa vainuaa, kun aikoo nousta pitkältään tai tuolista, ja päättää, että eipäs suinkaan? Miksei se voi tulla syliin vaikka minuuttia ennen kuin nousemista alkaa miettiä? Välttää neuvottelut siitä, että katsos kun nämä kädet/jalat/maha pitäisi nyt ottaa hetkeksi mukaan, mutta saat ne kyllä kohta käyttöösi takaisin?

Onkos teillä muilla tämmöisiä ajoituksen maailmanmestareita?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *