Viikon kummallisin aamu

 

Kännykästä kuului haitarinsoittoa. Tai ei soittoa, vaan sellaista mekaanista, latteaa ääntä, joka oli hanurimusiikkia olevinaan. Haparoin kapulaa käteeni ja ihmettelin, että en muista vaihtaneeni soittoääntä tuollaiseksi.

No, en ollutkaan. Kello oli jotain kaksi aamulla ja näin unta, että heräsin.

Sen sijaan en havahtunut oikean puhelimen hälytykseen. Sinä aamuna kissojakin nukutti, eikä kukaan pompannut selkään hirmuisen VÄÄÄK-äänen kanssa, joka saa arvelemaan, että sängyssä on varis eikä kissa….

Silmät napsahtivat auki varttia yli kuudelta, jolloin olin aikonut olla jo töissä. Onneksi ehdin kaiken.

Voisiko joku järjestää minulle uuden loman? No, onneksi työnteko sitä nyt kerryttää.

Mukavaa viikonloppua!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *